Radikaaleinta on arki (PDF)

rak-kansi2.jpgJulkaisimme vuonna 2010 kirjan Radikaaleinta on arki. Kirja on sittemmin julkaistu äänikirjana ja inspiroinut samannimisen näytelmän.

Kirjassa on osittain vanhentunutta tietoa, mutta  valtaosa tekstistä, joka käsittelee yrittäjyyttä, pätkätyötä, koulua & opiskelua, työajan lyhentämistä ja tulonjakoa, on edelleen ajankohtaista. Siksi julkaisemme kirjan nyt verkossa. Hyviä lukuhetkiä!

Lataa kirja (PDF)

”Pamfletin luettuaan ymmärtää paremmin, miksi sen tekijät ehdottavat työajan vähentämistä ja vaativat vastarintaa.” -Yliopisto-lehti 12/2010

Nuoren vasemmiston palvelumanifesti ja äänikirja julkaistu

ASIATON OLESKELU SALLITTU

Joukko vasemmistoliiton nuoria ehdokkaita ovat julkaisseet tulevaisuuden palvelumanifestin torstaina. Manifestissa todetaan, että Suomen julkiset palvelut ovat ainutlaatuinen aarre, jotka menneet sukupolvet ovat meille taistelleet.

Manifesti osa I/II,

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso ja tutkija Anna Kontula muistuttavat, että vaikka perinteisten julkisten palvelujen puolustaminen on tärkeää, muuttunut arki vaatii myös muutoksia ja uusia palveluita, jotka tunnistavat prekaarin työn pirstaloiman arjen. Manifestin on laatinut 26 Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokasta eri puolilta Suomea.

Myös Radikaaleinta on arki -äänikirja julkaistiin samassa tilaisuudessa. Into Kustannuksen ja Liken syksyllä julkaisema pamfletti on kuunneltavissa äänikirjana KSL-radion verkkosivuilta. Kertojaääninä kuullaan Antti Suoraa ja Kaisu Suopankia. Kirjan nauhoituksesta ja editoinnista on vastannut KSL-radion tuottaja Olli Sydänmaa.

Manifesti osa II/II ja sen allekirjoittajat

Radikaaleinta on arki -pamfletti käsittelee epävarmuuden yleistymistä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.  Alituisessa epävarmuudessa elävän prekaarin työvoiman osuus suomalaisesta työvoimasta on kivunnut yli miljoonaan. Kirjan kirjoittajat Dan Koivulaakso, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen ja Tero Toivanen hahmottelevat pamfletissaan reunaviivoja vaihtoehtoiselle yhteiskunnalliselle järjestykselle, jossa elämällä ja työllä on muutakin arvoa kuin vaihtoarvo.

Lisätietoja:
Dan Koivulaakso, 0445066613, Anna Kontula, 0503429928

Nuoren vasemmiston palvelumanifesti: ASIATON OLESKELU SALLITTU!

Suomella on ainutlaatuinen aarre, julkiset palvelut. Niiden ansiosta olemme saaneet nauttia etuoikeuksista, jotka historiallisesti ovat kuuluneet vain eliitille.

Nuori vasemmisto tietää, ettei aarre pudonnut syliimme taivaasta. Se kasvoi vuosikymmenten kuluessa sellaisten ihmisten toimesta, jotka uskoivat solidaariseen yhteiskuntaan. Vanhempiemme ja isovanhempiemme aherruksen ansiosta me saimme d-vitamiinia neuvolasta, antibiootit terveyskeskuksesta ja lapsilisällä uudet kurahousut. Tuhansien ja taas tuhansien työtuntien myötä nousivat koulut, kirjastot ja sairaalat. Meidän sukupolvemme oppi lukemaan ja sai useimmiten valita ammattinsa – ja saatamme nyt ottaa vastuun.

Me emme katso hyvällä, miten yhteinen rikkautemme hupenee päivä päivältä. Emme hyväksy sitä, että onnemme, vapautemme ja tulevaisuutemme takeena olevat palvelut uhrataan kapitalismin kyltymättömälle nälälle. Vaikka kuntien kotisivut lupaavat mielenterveyskuntoutusta, hammashoitoa ja sosiaalityötä, käytännössä eivät toistuvien leikkausten riuduttamat palvelut jaksa kantaa edes lain minimivaatimuksia.

Käynnissä on valtava ryöväys tavallisilta ihmisiltä kansainvälisille palveluketjuille. Tien päässä on se kohtuuton järjestelmä, jossa yhdet tekevät työt mutta toiset keräävät varallisuuden. Me haluamme kääntää kehityksen suunnan, jotta osaksemme tullut huolenpito säilyisi meidän jälkeemme tuleville.

Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä taistelu yhteisten palvelujen puolesta voi olla vain vanhan säilyttämistä. Siksi haluamme rakentaa myös uusia palveluja, jotka tunnistavat prekaarin työn pirstaloiman aikakäsityksen ja yksilöllisen elämän. Meille yhteisessä tuotannossa ei ole enää kyse vain ihmisten välisestä tasa-arvosta, vaan myös ympäristöämme tuhoavan ylikulutuksen hillitsemisestä:

  1. Yhteisin varoin maksetut palvelut on tuotettava ilman voitontavoittelua. Yksityisen terveyssektorin kela-korvauksen kaltaiset yritystuet voidaan lakkauttaa
  2. Palvelujen on oltava saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. On kehitettävä ilta-ajan aukioloaikoja. Lasten hoitopalveluissa on mukauduttava siihen, että hoidontarve vaihtelee nopeissakin sykleissä vanhempien työtilanteen mukaan.
  3. Kouluissa on vihdoin luovuttava masokistisesta tehdastyökurista. Ainakin murrosikäisten koulupäivien alkamisaikoja on myöhennettävä. Kouluruoan rahoitus on saatettava samalle tasolle kuin aikuisten työmaaruokaloissa. Opetusmenetelmät on rakennettava ja resurssoitava kannustamaan oppilaslähtöiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Peruskoulu on myös demokratian ja kansalaisvaikuttamisen koulu.
  4. Palvelut kuuluvat kaikille. Liikkumisen lisääntymisen vuoksi on aika luopua asumisperustaisuudesta – väärässä kunnassa tai maassa sairastuminen ei voi olla syy hoidon eväämiselle.
  5. Kaupunkiliikenteen on perustuttava sujuvalle ja maksuttomalle joukkoliikenteelle. Valtakunnallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti on suosittava raideliikennettä.
  6. Kuntien on kaavoitettava ja rakennettava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikenkokoisille kotitalouksille.
  7. Kirjastoista tulee laajentaa paikallisia olohuoneita, joista löytyy laadukkaiden kirjastopalvelujen lisäksi riittävästi päätepaikkoja, tiedon ja kulttuurin latauspisteitä sekä kokoontumistiloja kansalaistoimijoille. Kirjastojen yhteyteen tulee perustaa myös lainastoja sellaiselle tavaralle, jota ihmiset tarvitsevat verrattain harvoin ja jota siten on järkevämpää lainata kuin ostaa omaksi.
  8. Baarikaraoken suosio sen todistaa, ihmiset haluavat olla myös kulttuurin tekijöitä. Tarvitsemme korttelikenttiä höntsäilyyn, bändikämppiä väestönsuojiin sekä seiniä maalattavaksi. Ammatillisten taidelaitosten tuotantoa on vietävä osallistavampaan suuntaan. Suurin osa kulttuuri- ja urheilutiloista on rakennettu yhteisin varoin, niinpä niiden on oltava myös yhteisessä käytössä.
  9. Myös kommunikaatio on perusoikeus. Ainakin kaupunkialueilla sitä tuetaan kattavalla ja avoimella langattomalla verkolla.
  10. Tietoyhteiskunnassa oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia tulee laajentaa ja avata, ei sulkea ja yksityistää. Kaiken verovaroin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla netistä. Uuden avoimuuden kulttuurin on läpäistävä kaikki hallinnon elimet ja palvelut oppimateriaaleista ohjelmistoihin.

Nuori vasemmisto muistuttaa, ettei hyvinvointivaltio syntynyt yhteisymmärryksessä, vaan lukuisten etukamppailujen seurauksena. Aina on ollut rahan kätyreitä, joiden katsannossa ei mikään ole sen vaarallisempaa kuin ihmisten välinen vapaa yhteistyö ja jakaminen. Siksi palvelujen rakentaminen ei ole vain työtä, vaan myös työstä kieltäytymistä, lakkoja, mielenosoituksia ja arkista solidaarisuutta.

Me emme suostu luopumaan perintöosastamme, vaan vaalimme ja rakennamme sitä lapsiamme varten.

Perustulo, ei ”Paltamon mallia”

Yhdenkään työväen etua ajavan ei tulisi kiinnostua työhön kannustamisesta, aktivoinnista tai ”työllä kuntouttamisesta”.

Dan Koivulaakso, Jukka Peltokoski ja Lotta Tenhunen kirjoittavat työttömien aktivoinnista ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta Kansan Uutisissa 17.12.2010.

”(…) perustuloa vastaan asettuvat pelkäävät, että jokainen, joka ei ole pakotettu menemään töihin tullakseen toimeen, jää yksin ja syrjäytyy. Samalla ilmeisesti oletetaan, että työmarkkinoilta syrjäytetyt potevat kroonista elämänpelkoa ja heidän mentaliteettinsa on väistämättä kuin orjalla. Kenties kyse on myös vallanpitäjän huolesta omaa asemaansa kohtaan. Kun ihminen on vapaa hoitamaan oman elämänsä, se, joka jää yksin, on kepinkäyttäjä.”

Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan täällä.

Kuin laudalla päähän

”Sen verran herättävä ja ravisteleva on kirjoittajaviisikon Dan Koivulaakso, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen ja Tero Toivasen pamfletti Radikaaleinta on arki, että hetken haukkoo henkeään. Vaikka yhteiskunnan tilan voi tuntea ihan nahoissaan, selkeästi sen tajuaa vasta, kun joku pukee sen sanoiksi, luvuiksi ja tilastoiksi.” –Tiina Stenius, Kotiliesi

2000-luvun torpparivapautus

”Freelancerit, toiminimellä työskentelevät ja muut itseään työllistävät ovat nykyisen työ- ja sosiaalilainsäädännön väliinputoajia”, kirjoittavat Dan Koivulaakso ja Outi Alanko-Kahiluoto Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti-sarjassa 21.11.

Nyt 2000-luvun alussa olisi aika vapauttaa nykyajan torpparit ja säätää lakeja, jotka parantavat itseään työllistävien asemaa työmarkkinoilla.

Tärkeintä on päivittää työ- ja sosiaalilainsäädäntö vastaamaan nykyisen työelämän moninaisuutta. Remontin voisi aloittaa työttömyysturvajärjestelmän korjaamisesta. Nykyisin järjestelmä on liian jäykkä reagoidakseen riittävän nopeasti itseään työllistävien alati muuttuvaan työmarkkina-asemaan – työtä saatetaan tehdä tänään yrittäjämuotoisesti ja huomenna työsuhteessa.

Lue kirjoitus täällä.

Arbetarrörelsen i behov av uppdatering

Recension av Johanna Warius, Ny Tid #44, 2010:

”Arbetslivet har förändrats radikalt och fackföreningsrörelsen hänger inte med i utvecklingen. Det vi nu borde vi sträva efter är något så jordnära som en bra vardag, utan orimlig stress för levebrödet. Det anser författarna (Dan Koivulaakso, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen och Tero Toivanen) till pamfletten Radikaaleinta on arki (Det mest radikala är vardagen).”

”Pamfletten fokuserar på den kraftiga ökningen av antalet personer som kan kallas entre-ployees, en mellanform mellan företagare (entrepreneur) och löntagare (employee). I dag består ungefär hälften av de registrerade företagen i Finland av mikroföretag med en enda anställd. Denna form av sysselsättning presenteras som ett praktexempel på den nya arbetsmarknadens natur och som en följd av att den blivit allt opålitligare. Samtidigt som mikroföretagsamheten möjliggör kontroll över det egna arbetet och således har mycket positiv utvecklingspotential, tvingas man ta orimliga ekonomiska risker och kan inte fullt njuta av friheten från lönearbete.”

Läs mera!

Bio Rex teettää töitä tarvittaessa

Espoon Bio Rex -elokuvateatterin lähestyivät Ilmianna pomosi -kampanjaa, koska työpaikalla käytetään häikäilemättä hyväksi 0-tuntisia työsopimuksia, eli työntekijät ovat “tarvittaessa töihin kutsuttavia”.

Perjantaina 29.10. Espoon Bio Rexin entiset työntekijät jakoivat yhdessä Vasemmistonuorten kanssa elokuvateatterin asiakkaille lentolehtisiä, joissa kerrottiin Bio Rexin harjoittamasta työehtojen polkemisesta.

Kaikki työntekijät konehuone- ja vuorovastaavaa lukuunottamatta työskentelevät 0-tuntisella työsopimuksella. Näille kahdelle kuukausipalkkaiselle työntekijälle kasataan kaikki mahdollinen työ, muiden työntekijöiden saadessa satunnaisia vuoroja ilman varmuutta tulevaisuudesta. Ongelma johtuu siitä, että työnantaja kieltäytyy määrittämästä minimituntimäärää työsopimukseen. Koko elokuvateatterialan palkkataso on myös huomattavassa kuopassa lähtötuntipalkan ollessa vain hieman yli 8 euroa.

Lue lisää Ilmianna pomosi -kampanjan sivuilta.